Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Moni lapsi tarvitsee oppimiseensa tukea. Oppilaalla on oikeus saada opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko peruskoulun ajan.
Oppimisen tuen uudistus perusopetuksessa
Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman perusopetuslain muutoksen seurauksena oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) on tullut pääosin voimaan 1.8.2025.
Uudistuksen tavoitteet
Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada tarvitsemiaan tukimuotoja ja tukitoimia heti tuen tarpeen ilmetessä.
Mikä muuttuu?
Jatkossa säädetään konkreettisista tukimuodoista ja tukitoimista. Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen pohjautuu suunnitelmallisesti toteutettaviin oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi joustavia ryhmittelyitä, opetuksen eriyttämistä, kielitietoista opetusta ja koulunkäynninohjaajien antamaa tukea.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot
Jos oppilaalla on vaikeuksia opinnoissaan etenemisessä tai opetukseen osallistumisessa, on hänellä oikeus yleiseen tukiopetukseen sekä erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä. Jos oppilaalla ei ole riittävää opetuskielen taitoa, on hän oikeutettu opetuskielen tukiopetukseen. Tukiopetusta voidaan antaa joko oppilaan työjärjestyksen mukaisesti oppituntien aikana esimerkiksi kahden opettajan yhtä aikaa antamana opetuksena tai oppituntien ulkopuolella.
Oppilaskohtaiset tukitoimet
Oppilaalla oikeus saada yksilöllisesti kohdennettuja oppilaskohtaisia tukitoimia, jos ryhmäkohtaista tukea on kokeiltu, mutta se on arvioitu riittämättömäksi ja tuen tarve on säännöllistä. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä tai erityisluokassa sekä oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut tai henkilökohtaiset apuvälineet. Näistä tukitoimista tehdään hallintopäätös.
Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen
Uuden lain myötä poiketaan perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista (aiemmin oppimäärien yksilöllistäminen). Kyseessä on oppilaan perusoikeuksien rajaaminen ja tämä on viimeinen keino oppilaan opintojen edistämiseksi. Toimet edellyttävät hallintopäätöstä. Arviointi tapahtuu tällaisissa oppiaineissa aina sanallisesti, mutta päättöarvioinnissa arvosanaksi kirjataan *5.
Erityisluokanopettajan opetus erityisluokalla oppilaskohtaisena tukitoimena on keskitetty alakoulujen osalta Salmelan koululle ja yläkoulun osalta Tenetin kouluun.
Vaativa erityinen tuki viittaa nimensä mukaisesti oppilaille tarjottavan tuen vaativuuteen. Oppilailla voi olla vakavaa psyykkistä oireilua, autisminkirjoa, kehitysvamma-diagnoosi tai vaikea- ja monivammaisuutta. Tuki on usein pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti toteutettua. Vaativan erityisen tuen oppilaille on usein tehty oppilaskohtaisen tuen päätöksen lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden päätös. Vaativan erityisen tuen opetus järjestetään Salmelan koululla erityisluokalla (VAATU -luokat).
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetyn oppivelvollisuuden hallintopäätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta. Päätös tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua. Opetusta annetaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
- Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain tehdään hallintopäätös. Oppimisen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arviointitavat suunnitellaan yksilöllisesti ja kirjataan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan. Opetuksessa pyritään eheyttämään taitoja arkielämän toimintojen kokonaisuuksiksi. Opetuksen suunnittelu tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja tarvittaessa eri asiantuntijoiden kanssa.