Ontojoki

Ontojoen kylä on tunnettu vesistöllä aikoinaan toimineesta puutavaran uitosta ja erityisesti puiden erottelupaikasta joen varressa. Talvisin savotoilla kaadettua puuta tuli veden päällä toimineelle erottelupaikalle, jossa ne eroteltiin mies- sekä naisvoimin puuyhtiöiden mukaan. Kaadetut puut oli merkitty ns. leimakirveillä, toisin sanoen puutavaraa ostavien yhtiöiden omilla merkeillä.

Erottelupaikka keräsi kesäisin satoja ihmisiä, erityisesti opiskelijoita, töihin. Olipa siellä kesätöissä itse Kekkonenkin aikoinaan ja työntekijöitä oli tullut jopa ulkomaita myöten. Suurta väkimäärää varten oli rakennettu asuin- sekä ruokalaparakkeja. Työväkeä majoittui myös kylän taloissa ns. kortteerissa. Tuolloin kylällä toimi parhaimmillaan jopa kolme kauppaa ja monia maatalouden tuotteita, mm. kananmunia ja maitoa, ostettiin suoraan tiloilta.

Erottelu työllisti myös paljon kyläläisiä, ja kerrotaan, että jopa talojen naisväki opetti karjansa uusiin lypsyaikoihin, koska työtä tehtiin kolmessa vuorossa.

Oulusta Sotkamon kautta Kuhmoon kulkeva kauppareitti kulki Ontojoen kautta ja koska joen vaativat kosket olivat vastassa, rakennettiin koskien alapuolelle tavaramakasiineja tavaroiden säilytystä ja maitse kuljetusta varten.

Kylällä on Ontojoen kyläyhdistyksen ylläpitämä kylätalo (Kurikkalahdentie 2b) sekä kauniilla joen rannalla laavu ja sauna. Perinteistä kylätaloa vuokrataan majoitus- ja juhlatilaksi.

Kylätalolle on koottu joen puuerotteluun ja tukkiuittoon liittyvä näyttely, joka sisältää kuvamateriaalia sekä jonkin verran esineistöä. Kylätalolle on myös kerätty kyläkouluun liittyvää historiaa samoin kuvien ja esineistön muodossa.

Ontojoki on erittäin kalarikas ja kylälle on kehittynyt oma kuoreennostoperinne, jolloin toukokuun puolen välin aikoihin kyläläiset kokoontuvat voimalaitoksen alapuolelle, yleensä Sahiin, kuoretta (=norssi, lohen sukuinen pieni suurina parvina liikkuva kala) nostamaan.

Kallioisten voimalaitoksen alapuolella ja yläpuolella on veneenlaskuluiskat, ja vesistö onkin kalastajien suuressa suosiossa.

Kallioisten voimalaitos avaa upeat jokinäkymät ympärilleen.  Voimalaitos kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun liittojen yhteiseen VekuVaku-hankkeeseen. Hankkeessa pyritään tuomaan esille Oulujoen vesistön voimalaitosalueiden kulttuurihistoriallista merkitystä.

Kallioisten voimalaitos asuinalueineen on oiva esimerkki Suomen sähköistämisen ja sotien jälkeisen rakentamisen vaikutuksista. Kajaani Yhtiö Oy päätti aloittaa vesistöjen rakentamisen ja valjastamisen sähköntuotantoon 1940-luvulla. Ontojoen voimalaitokset (Katerma joen yläpuolella ja Kallioinen joen alapuolella) valmistuivat 1950 ja 1957.

Kallioisten voimalaitosalue on kulttuurihistoriallisesti tärkeä kokonaisuus (Kari Tervo). Asuintalot ovat nykyisin yksityisomistuksessa.

Kesämökkiläiset ovat löytäneet runsain joukoin joen varren ja vakiasukkaat alueella viljelevät yhä ylläpitäen perinteistä maalaismaisemaa.

​Etäisyydet:

• Sotkamon keskustaan 25min​
• Kuhmo 25 min