Kehittämistyölle on hyvät edellytykset Sotkamon kunnassa

Sotkamon kunnassa tehtiin Ismo-hankkeen alkukartoitus, johon sai vastata jokainen kunnan työyhteisön jäsen. Alkukartoituksella selvitettiin kunnan esimiestyöskentelyn, työyhteisöjen toimintakulttuurin ja kunnan johtamisen nykytilannetta. Vastaajat saivat antaa numeroarvion nykytilasta asteikolla 1–10 sekä antaa perusteluja ja kehittämisehdotuksia. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat työyhteisössä toimivat, ja mitkä ovat sen vahvuudet sekä mitä kehittämiskohteita työskentelyssä nähdään olevan. Alkukartoitus toimii pohjana työyhteisöjen kehittämistyölle, jossa on tarkoitus ideoida toimintaa parantavia kehittämisehdotuksia ja kokeilla uusia parempia tapoja tehdä työtä.

Alkukartoituksen perusteella kaikkien kysymysten keskiarvo on 7,7. Sitä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana ja sen perusteella todella monella kunnan työyhteisöllä on hyvät edellytykset oman toiminnan kehittämiseen ja uuden ideointiin. Kun keskiarvo on yli seitsemän ja lähempänä kahdeksaa, se kertoo, että perusasiat kuten työntekijöiden psykologinen turvallisuus ja päivittäinen arkityö ovat jo useimmilla hyvällä tasolla. Ne luovat edellytykset ja toimivat pohjana yhdessä kehittämiselle, yhteiselle innostumiselle ja rohkeille kokeiluille. Hankkeen aikana tavoitellaan paljon uusia rohkeita kokeiluja, joita jaetaan intrassa ja opitaan toisiltamme. Alkukartoituksen tulokset ja hankkeen alku antavat odotusarvon, että uskallamme odottaa paljon hyviä asioita tapahtuvan Sotkamon kunnassa, mikä näkyy viime kädessä kuntalaisten palvelujen parantumisessa.

Virpi Ilmakangas
työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä
Valmennustrio

Alkukartoituksen tuloksissa tuli esille, että palautetta työstä odotetaan enemmän ja että myös kiitosta olisi hyvä saada silloin kun sen aika on. Tämä on tärkeä asia varmasti jokaiselle meille! Onhan se oikeasti aika vähän keskustelua työstä, jos sitä käydään vain kehittämiskeskusteluissa kerran vuodessa tai jopa harvemmin. Suomalaisessa työkulttuurissa vallitsee aika usein käytäntö, että kun ei mitään kuulu, niin silloin menee hyvin ja että hiljaisuus on myöntymisen merkki ja että ruotsalaiset ne vain diskuteeraavat, mutta suomalaiset puhuvat vähemmän ja tekevät enemmän. Viestinnässä emme ole täydellisiä, mutta uskon, että me kaikki olemme sen suhteen kehittymiskelpoisia ja rakentava, positiivista työilmapiiriä edistävä keskustelukulttuuri ei ole pelkästään ruotsalaisten etuoikeus. Osaamisen ja hyvien käytänteiden jakaminen sekä niiden hyväksyvä vastaanottaminen lisäävät niin ikään joukkuehenkeä – me autamme toisiamme ja me olemme hyvä porukka! Kiitosta kaipaavat niin työntekijät kuin esimiehet, kiitos ei kulu nähdäkseni sanomisesta ja sen on hyvä olla moneen suuntaan annettua. Voisimmeko jokainen haastaa itseämme antamaan kerran päivässä jollekin hyvää palautetta?

Merja Ojalammi
Sivistysjohtaja
Sotkamon kunta

Alkukartoituksen tuloksien perusteella teknisten palveluiden tilanne vaikuttaa olevan kokonaisuutena varsin hyvällä tasolla. Kehitettäviä asioita on kuitenkin olemassa ja ne syytä käydä avoimesti työyhteisöissä läpi. Uskon vahvasti siihen, että esille tarttumalla rohkeasti esille nousseisiin asioihin, meillä on mahdollisuus rakentaa entistä parempi ja viihtyisämpi työyhteisö. Työyhteisön toimivuus ja viihtyisyys on erittäin merkittävässä asemassa nyt ja myös jatkossa, koska tulemme väistämättä tekemään paljon rekrytointeja tulevien vuosien aikana. Uusien työntekijöiden viihtyminen on kiinni meistä kaikista ts. miten rekrytoinneissa onnistutaan? Miten henkilö perehdytetään työyhteisöön? Miten työntekijä viihtyy työyhteisössä? Olemme tietyllä tapaa uuden edessä, koska henkilöstön vaihtuvuus on ollut kautta toimialueen aika vähäistä. Kannustankin nyt kaikkia toimialan työntekijöitä ottamaan uudet mahdollisesti työyhteisöön tulevat työntekijät avoimesti vastaan ja tekemään työhön tulo mahdollisimman helpoksi. Eläköityvillä työntekijöillä on raudanluja kokemus ja tietotaito, jolloin myös ns. hiljaisen tiedon siirtyminen on erittäin tärkeää. Ottakaamme siis yhdessä työssä viihtymisen parantamisen yhdeksi keskeiseksi asiaksi työyhteisössä, sillä se luo positiivisia vaikutuksia nyt ja jatkossa.

Harri Helenius
tekninen johtaja
Sotkamon kunta