Hulevedet

Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hulevesijärjestelmällä viitataan hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kokonaisuuteen.

Rakennetuilla alueilla veden kiertokulku on erilaista verrattuna luonnontilaisiin alueisiin. Katot, pihat ja kadut ovat läpäisemättömiä, eikä vesi pääse imeytymään maahan vaan valuu pintoja pitkin ritiläkaivoihin, sieltä hulevesiviemäreihin, painanteisiin ja ojiin, ja edelleen isompiin vesistöihin.

Taajama-alueilla rakennetun pinta-alan osuus suhteessa luonnontilaiseen pinta-alaan on suuri. Hulevettä saattaa muodostua rankkasateiden aikana niin paljon, etteivät pienet vettä läpäisevät alueet pysty imeyttämään kaikkia vesiä tai vastaanottavan ojan, puron tai joen kapasiteetti ei riitä kuljettamaan vesimääriä. Ilman hallintaa hulevedet virtaavat matalimpaan paikkaan ympäristössä, mikä voi aiheuttaa tulvimista esimerkiksi kiinteistöille. 

Vaikka hulevesijärjestelmiä kehitetään ja parannetaan, saattaa edelleen olla vaikeaa löytää ratkaisuja poikkeuksellisen runsaiden sateiden varalle. Tällöin korostuvat kiinteistöillä tehtävät omat varautumistoimet, joilla pyritään estämään vahinkojen syntymistä.

Kiinteistöjen varautuminen rankkasateiden aiheuttamiin tulviin

• Jos kiinteistöllä on maanalainen kellari taajama-alueella, varmista padotuskorkeus vesilaitokselta. Mikäli vaadittu padotuskorkeus ei täyty, on kiinteistön omistajan velvollisuus suojata kiinteistö esim. pumppaamolla.
• Pääsevätkö piha-alueen tulviessa hulevedet kellaritiloihin esim. luiskien, portaiden tai ikkunoiden kautta? Portaiden ja luiskien osalta voi olla helppo rakentaa padotusrakennetta niin, että vesi ei suoraan pääsee kellaritiloihin. Onko esim. ikkunat mahdollista poistaa käytöstä ja sulkea tiiviillä rakenteella?
• Kosteudelle alttiita tavaroita ei suositella säilytettäväksi kellarin lattialla.
• Ovatko piha-alueen kaadot rakennuksen päin? Olisiko mahdollista muotoilla pihaa niin, että hulevedet eivät ensimmäisenä johdu rakennukseen päin vaan rakennuksesta poispäin.
• Onko piha-alueen sadevesijärjestelmä riittävä? Onko ritiläkannellisia hulevesikaivoja riittävästi piha-alueen koko huomioiden? Onko kaivojen sakkapesät tyhjennetty riittävän usein? Onko järjestelmää kuvattu ja varmistettu, että se toimii oikein eikä ole esim. tukoksia?
• Onko piha-alueelle mahdollista tehdä huleveden viivytyksiä esim. viheralueille? Pienikin painannerakenne voi mahdollistaa kymmenien kuutioiden vesimassat.
• Johtuuko kiinteistölle hulevesiä myös ympäristöstä? Mikäli kiinteistön piha-alue on alueen alimmalla kohdalla, voi tulvimistilanteessa hulevesiä tulla yllättävän suurelta valuma-alueelta. Onko edellä mainitulle tehtävissä jotain esim. padotusrakenteilla tai hulevesien ohjauksilla?
• Tarkista myös kiinteistön vakuutuksen kattavuus, korvaako se tulvimisen aiheuttamat vahingot?
• Yleensä tulvimistilanteet ovat varsin lyhytaikaisia ja pihoilla ei välttämättä ole paksuudeltaan kovin runsaasti vettä, jolloin matalatkin padotusrakenteet (20 – 30 cm) voivat estää mittavien vahinkojen synnyn.