Vuokatin koululla Ismoillaan päivittäin
Uskomme koululla siihen, että kun työntekijät voivat hyvin, myös oppilaat voivat hyvin.
Vaikka työ koulussa on nykyään hyvin monipuolista, koulun tärkein tehtävä on opettaa ja kasvattaa lapsia. On huolehdittava, että jokainen koululainen on valmis oppimaan niin teoreettisia kuin sosiaalisiakin tietoja sekä taitoja. Erilaiset vahvuudet omaaville ja erilaisista taustoista tuleville oppilaille tulee taata parhaat mahdolliset eväät jatko-opiskelulleen sekä tätä kautta elämään.
Myös me kasvattajat olemme erilaisia. Opettajilla, ohjaajilla, avustajilla, ruokapalvelutyöntekijöillä, siistijöillä, oppilashuollon henkilökunnalla jne. on oma koulutuksensa ja kokemusperänsä. He ovat myös omia persooniaan. Jotta jokainen voi työssään hyvin, heidät tulee kohdata omana itsenään ja meidän tulee arvostaa toisiamme. Kuten jokainen oppilaskin, myös aikuinen tarvitsee turvallisia aikuisia ympärilleen.
Uskallan väittää, että Vuokatin koulun väestä on muodostunut yhteisö, jossa työntekijät tuntevat toisensa ja tukevat toisiaan. Tällaisessa ilmapiirissä kehitämme omaa työyhteisöämme päivittäin. Perusvireemme on positiivinen ja etsimme vahvuuksia toisistamme kuten pyrimme oppilaidemmekin tekevän. Autamme toisiamme. Keskustelemme yhteiset asiat avoimesti yhdessä. Tartumme eteen tuleviin asioihin nopeasti ja puutumme epäkohtiin rehellisesti ja avoimesti. Ohjeiden lisäksi olemme luoneet yhteisen pelikirjan, jonka mukaan eri arjen tilanteissa toimimme. Vastuu koulun hyvästä toiminnasta on jokaisella.
Hankkeen myötä tämä toimintatapa on vahvistunut. Olemme kokeilleet isompia ja pienempiä toimenpiteitä. Osa ei ole ottanut tuulta alleen ja lähtenyt lentoon, osa on. Yhtenä toimivana esimerkkinä mainittakoon ns. liikennevalot. Jos joskus toinen aikuinen innostuksissaan saattoi tulla selittämään omaa asiaansa tietämättä onko toinen ns. kuuntelu päällä, nyt hän kysäisee ennen asiansa toimittamista millainen valo kuuntelijalla loistaa. Pienellä teolla annetaan arvo sekä toiselle, että oman asian oikealle kuuntelemiselle.
Silloin kun ehdimme ja pystymme olemaan yhdessä, oli se sitten jokaviikkoinen henkilökunnan kokous tai muu yhteinen hetki, parasta on puheensorina jonka virtauksessa on osittain oikeaa asiaa, mutta suurimmilta osin höpöttelyä.
Positiivisin Ismo-terveisin,
Jani