Saapuminen ja pysäköinti

Syntiniemen luontoreitille pääsee helposti myös julkisilla kulkuvälineillä. Reitin lähellä on bussipysäkit, ja Sotkatti-paikallisbussi liikennöi päivittäin Sotkamon ja Vuokatin välillä. Tarkista ajantasaiset aikataulut Matkahuollon verkkosivuilta.

Esteetön pysäköinti on järjestetty Sotkamon kirkon pysäköintialueelle, noin 200 metrin päähän reitin alusta. Alueella on kaksi esteetöntä autopaikkaa, jotka on merkitty selkeästi opasteilla ja maalauksilla. Pysäköintialueen pinta on kova ja tasainen, ja kaltevuudet ovat alle 2 %.

Pysäköintipaikalta reitille kuljetaan asfaltoitua kevyenliikenteen väylää pitkin. Väylän pituuskaltevuus on alle 5 % ja sivukaltevuus alle 2 %. Matkalla on kaksi suojatietä, jotka ylittävät Ristijärventien ja Kainuuntien. Suojateiden reunat on luiskattu 15 % kaltevuuteen, ja keskisaarekkeella ei ole tasoeroja. Kainuuntien kevyenliikenteen väylältä reitin portille johtaa sorapintainen tie, jonka pituuskaltevuus on 8 %.

Reitin esteettömyyskuvaus

Syntiniemen esteetön rengasreitti on 510 metriä pitkä. Siihen kuuluu 300 metriä puurakenteista metsäreittiä ja 210 metriä kivituhkapintaista niittyreittiä. Reitin pituuskaltevuus on alle 8 % ja sivukaltevuus alle 3 %, mikä tekee kulkemisesta turvallista ja helppoa.

Metsäreitin leveys on vähintään 1200 millimetriä. Laudoituksen raot ovat alle 5 millimetriä suositusten mukaisesti. Reitin molemmilla puolilla on kaiteet, joiden korkeus on 900 millimetriä. Kaiteiden yläpinta on kaareva ja sileä, ja alempi käsijohde on 700 millimetrin korkeudella.

Kulkuväylän molemmilla puolilla on 50 millimetrin suojareuna. Metsäreitin varrella on levikkeitä, joiden leveys on 2500 millimetriä ja vapaa kulkuleveys 1800 millimetriä. Levikkeiden välillä on hyvä näköyhteys. Levikkeillä on kolmitasopenkkejä, joiden korkeudet ovat 300, 450 ja 550 millimetriä.

Niittyreitin leveys on 1600 millimetriä ja levikkeiden kohdalla 2700 millimetriä. Levikkeiden vapaa kulkuleveys on 1800 millimetriä, ja niiden välillä on hyvä näköyhteys. Niittyreitin keskimmäisellä levikkeellä on kolmitasopenkkejä, joiden korkeudet ovat 300, 450 ja 500 millimetriä. Niittyreitille kuljetaan käyntiporttien kautta, jotka estävät laiduntavien lampaiden pääsyn metsäreitille. Käyntiporteissa on eteisrakenne, jossa on kaksi sisäänpäin aukeavaa porttia vastakkaisilla sivuilla. Porttien sisällä on vapaa tila, jonka halkaisija on 1500 millimetriä.

Taukopaikat ja muut rakenteet

Reitin alussa sijaitseva infopiste on esteetön ja valaistu. Infopisteessä on alueen yleisopaste, ja sen tupa on kaikkien käytettävissä ennakkovarauksella.

Metsäreitin varrella on esteetön maisematasanne, jossa voi levähtää ja nauttia näkymistä. Tasanteella on esteetön keinu sekä kolmitasopenkkejä korkeuksilla 300, 450 ja 550 millimetriä. Penkkien päädyissä on käsituet, jotka helpottavat istumista ja nousemista.

Niemen kokoontumispaikalla on esteetön katos, jossa on kolmitasopenkkejä samoilla korkeuksilla. Lisäksi siellä on kolme esteetöntä pöytäryhmää. Pöydissä on toisessa päädyssä vapaa polvitila, jonka korkeus on 700 millimetriä ja syvyys 400 millimetriä. Kokoontumispaikalla on myös esteetön puucee. Sen ovella ei ole kynnystä, ja oviaukon vapaa leveys on 850 millimetriä. WC-istuimen korkeus on 520 millimetriä, ja molemmilla puolilla on käsituet 750 millimetrin korkeudella. Vasemmalla puolella on vapaa tila 800 millimetriä, ja puuceen sisällä on vapaa tila, jonka halkaisija on 1500 millimetriä.

Niittyreitille siirrytään esteettömien käyntiporttien kautta. Portit estävät laiduntavien lampaiden pääsyn metsäreitille. Portin vapaa leveys on 1000 millimetriä, ja sen sisällä on vapaa tila, jonka halkaisija on 1500 millimetriä.

Reitiltä ei ole saatavilla ennakkomateriaalia viittomakielellä. Taukopaikalla on hyvin tilaa, jotta ryhmät voivat sijoittua kasvotusten ja keskustella mukavasti. Alueella ei ole induktiosilmukkaa, joten kuulon apuvälineitä käyttävien on hyvä huomioida tämä etukäteen.

Reitistä ei ole saatavilla ennakkotietoa pistekirjoituksena tai äänitiedostona. Syntiniemen pysäköintialueen opasteessa on kohokartta, kohomerkinnät ja pistekirjoitus näkörajoitteisia varten. Lisäksi luontovirkistysalueen yleisopaste on sijoitettu infopisteen seinälle reitin alkupäähän, ja siinä on samat esteettömyyden huomioivat ratkaisut. Kulku opasteiden äärelle on esteetön. Infopisteellä ja puuceessa on valaistus, mikä lisää turvallisuutta ja käytettävyyttä.

Reitiltä ei ole saatavilla ennakkomateriaalia selkokielellä. Reitin kulku-ura on kuitenkin selkeä ja turvallinen: se on joko kaitein rajattu tai muuten hyvin hahmotettavissa.

Syntiniemen lähtöpaikalta löytyy hirsirakenteinen pieni tupa, joka on Salmelan koulun vanha saunarakennus. Tuvan varaaja saa Sotkamon kunnan virastotalolta avaimen tuvan käyttöön. Tuvassa on pitkä pöytä ja pitkät penkit. Lisäksi tupaan tulee valot ja sähkö. Sisäänkäynti tupaan on esteetön.

• Tuvan varaaminen on maksutonta.
• Syntiniemessä ei ole talvikunnossapitoa.
• Tuvan varaaja on vastuussa avaimesta, tuvasta ja sen ympäristön siisteydestä. Paikat on siivottava huolellisesti käytön jälkeen.
• Tupakointi sisällä ja muutoinkin alueella on kielletty.
• Tuvan voi varata enintään kolmeksi tunniksi. Pidemmistä varauksista tulee sopia erikseen.
• Tuvalla ei ole WC-tiloja. Puucee löytyy Syntiniemen toisesta päästä niemen kärjestä.

Syntiniemen esteettömän virkistysalueen niemen päässä oleva kokoontumispaikka, jota voi varata mm. kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Varaus ei estä Syntiniemen muuta yksittäistä käyttöä, mutta estää muiden ryhmien varaukset. Niemessä on katos, kiinteitä pöytiä ja tuoleja sekä esteetön puucee.

Kokoontumispaikka on varattavissa ajalla 1.5.-30.11. ja se tulee varata ennakkoon tämän varausjärjestelmän kautta. Viikonloppuvaraus on tehtävä viimeistään perjantaina klo 14.00 mennessä.

• Kokoontumispaikan varaaminen on maksutonta.
• Syntiniemessä ei ole talvikunnossapitoa.
• Varaaja on vastuussa ympäristön siisteydestä. Lisäksi paikat on siivottava huolellisesti käytön jälkeen.
• Alueella ei ole roska-astioita, joten vie roskat mukanasi.
• Tupakointi alueella on kielletty.
• Kokoontumispaikan voi varata enintään kolmeksi tunniksi. Pidemmistä varauksista tulee sopia erikseen.

Syntiniemi sijaitsee keskeisellä paikalla Sotkamon kirkonkylällä ja on Sotkamo – ja Pirttijärvien välisen uoman varrella. Syntiniemen alue on pohjavesialuetta ja kallioperä on gneissiä. Rantakasvillisuus on hyvässä kunnossa, eikä ole rehevöitynyt, koska rannat ovat jyrkkiä.

Syntiniemen (2,21 ha) keskellä on niitty, jota ei ole muokattu, lannoitettu tai kylvetty. Niityn reunoilla kasvaa sekametsää. Luonnonvarakeskuksen biologi totesi kasvillisuuskartoituksessa vuonna 2024 ja 2025, että mesiangervo, koiranputki, haavan – ja lepät taimet sekä vadelma ovat vallanneet niittyä. Niityltä löytyi kuitenkin edelleen huomionarvoisia niittylajeja; nurmitädyke, särmäkuisma, kissankello, ahopukinjuuri, päivänkakkara, nurmihärkki, tuoksusimake, hiirenvirna ja ahomansikka. Muita lajeja olivat mm. metsäkurjenpolvi, puna-ailakki, niittysuolaheinä, niittyleinikki ja paimenmatara. Hoidon myötä koiranputki ja mesiangervo ja vesakot vähenevät, jolloin niittykasvit saavat enemmän valoa ja elintilaa.

Niittyä ympäröi tuore kangasmetsä (1,12 ha), jossa on lukuisia upeita, erittäin suuria ja vanhoja mäntyjä, sekä muutamia valtavia koivuja. Sekametsässä on lisäksi kuusia, haapoja, leppiä, tuomia ja pihlajia. Metsässä on runsaasti lahopuuta; maa- sekä pystypuuna, joka kertoo myös luonnon monimuotoisuudesta. Lahopuissa kasvaa mm. taulakääpää. Metsän kenttäkerroksen valtalajeina ovat mustikka, oravanmarja ja metsälauha. Ahomansikka esiintyy paikoittain runsaana ja myös näsiää löytyi useita versoja. Muita lajeja ovat mm. tuppisara, metsäimarre, puolukka, metsätähti, kielo ja nuokkutalvikki. Kapea rantavyöhyke (0,30 ha) on suursara rantaniittyä, jossa kasvaa etenkin viiltosaraa, luhtasaraa, järvikortetta ja keltakurjenmiekkaa. Alueelle on asennettu 28 linnunpönttöä seuraaville eri lintulajeille: sinitiainen, talitiainen, kirjosieppo, telkkä, helmipöllö, kottarainen, käenpiika, leppälintu harmaasieppo. Myös orava sai mahdollisuuden pesiä pöntöissä. Ensimmäisten näkö, kuulo- ja jälkihavaintojen mukaan alueella liikkuu myös jäniksiä ja kettuja.

Kainuun ELY -keskus on luokitellut Syntiniemen paikalliseksi arvokkaaksi perinnebiotoopiksi vuonna 1993. Perinnebiotoopit ovat avoimia tai puustoisia luontotyyppejä, joiden omaleimainen rakenne ja lajisto ovat muovautuneet perinteisen karjatalouskäytön myötä. Perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä Suomessa, suurin osa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Myös huomattava osa Suomen uhanalaisista kasvi- ja hyönteislajeista elää perinnebiotoopeilla. Laidunnus ja niitto ovat luoneet ihanteelliset olosuhteet valosta, lämmöstä ja avoimuudesta hyötyville kasveille ja hyönteisille.

Lue Ruokaviraston verkkosivuilta tarkemmin perinnebiotoopeista

Syntiniemen luonnon monimuotoisuus oli taantumassa hoidon puutteen vuoksi. Hoidon päätavoitteet ovat; maiseman, maisemapuiden ja lahopuiden säilyttäminen, avoimen perinnebiotoopin hoito, korkean rehevän ruohokasvuston ja vesakkojen vähentäminen raivaamalla ja laiduntamalla sekä vieraslaji kurtturuusun poistaminen. (Perinnebiotooppikohteen kohdekortti SAKTI 2024. Uljas-järjestelmä, Metsähallitus, Luontopalvelut). Lisäksi hoitosuosituksena on, että ranta annetaan olla koskemattomana.

Syntiniemen perinnebiotoopin luonnon monimuotoisuutta aloitettiin hoitamaan ja ennallistamaan jo rakennustyömaan aikana. Sotkamon kirkonkylän kyläyhdistys ry toteutti alueen alkuraivauksen yhteistyössä Sotkamon kunnan ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.  Alkuraivauksessa lepän, pihlajan ja tuomen taimia raivattiin ja puita jouduttiin kaatamaan esteettömän reitin alta ja turvallisuussyistä. Osa kaadetuista puista jätettiin maahan lahopuuksi.

Syntiniemestä kaivetusta maasta perustettiin hyönteispenkka, maassa pesiville pölyttäjille. Niityltä torjuttiin vieraslaji kurtturuusua ja kesällä 2026 alueelle asennetaan vielä keinopesiä pölyttäville hyönteisille. Metsään laitettiin 28 linnunpönttöä puihin erilintulajeille. Mikko ja Heikki Kyllönen sekä opaskoira Jata rakensivat, asensivat metsään 28 linnunpönttöä eri lintulajeille. He huoltavat pöntöt vuosittain ja laativat kunnalle raportit – mitä lintulajeja pöntöissä on pesinyt. Osa pöntöistä asennettiin yhdessä osallistaen Kainuun hyvinvointialueen aikuisten kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan Nostetta ryhmäläiset hoitamaan Syntiniemen luonnon monimuotoisuutta.

Planetaarinen terveys tarkoittaa systeemistä tapaa tarkastella ihmisen ja muun luonnon välisiä yhteyksiä korostaen ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin riippuvuutta luonnonjärjestelmien tasapainosta. Ihmisten toiminta vaikuttaa ympäristöön, ja muutokset ympäristössä vaikuttavat vuorostaan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Planetaarinen terveys on sekä tieteidenvälinen tutkimusala että yhteiskunnallinen liike, joka pyrkii vaikuttamaan kestävyyskriisin juurisyihin kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Rakentamalla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpiä yhteiskuntia edistetään myös kansanterveyttä. (Grotenfelt-Enegren, Holmström & Laisi 2023).

Planetaarinen terveys edistää samanaikaisesti ihmisen hyvinvointia ja luonnon kestävyystavoitteita. Perinnebiotoopit ovat yksi Suomen uhanalaisimmista luontotyypeistä. Syntiniemi on monimuotoinen perinnebiotooppialue, joka on rehevöitymässä ja taantumassa. Alueen saattaminen hoidon piiriin ylläpitää monimuotoista kasvi- ja eläinlajistoa keskellä Sotkamon taajamaa.

Sotkamon kunnan Planetaarinen terveys Syntiniemen esteettömän luontovirkistysalueen kehittämisessä (Plate Syntiniemi) – investointihankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin planetaarisesti terve lähiluontoympäristö Sotkamon taajamaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Kainuun Ely-keskuksen ympäristöviranomaisten ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Sotkamon kunnan asukkaat osallistettiin suunnitteluun ja toteutukseen. Hanke on osa kolmen Planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin -hankekokonaisuutta, joissa kehitetään luontomenetelmiin perustuvia toimintamalleja planetaarisen terveyden edistämisen näkökulmasta osaksi palvelurakenteita Kainuussa.

Sotkamon asukkaat osallistuivat Syntiniemen suunnitteluun ja syntyi Syntiniemi-visio: ”Syntiniemi pyritään pitämään mahdollisemman monimuotoisena ja luonnontilaisena. Reitin rakentamisessa otetaan huomioon luonnon suojelu. Punaisena lankana suunnittelussa oli luontoon meneminen ja siellä aistiminen ja rauhoittuminen. Reitti tehdään esteettömänä ja reitin varrelle suunnitellaan pysähtymispaikkoja. Niemen vastakkaisella rannalla asuvat asukkaat otettiin huomioon, reitti ei mene rantaan vaan pysyy piilossa metsän siimeksessä.”

Planetaarinen Terveys ja Syntiniemen herkän luonnon huomioiminen on lähtökohta alueen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Maisemallisesti kaunis luonnontilainen Syntiniemi on vastuullisen metsänhoidon alue (FSC- sertifioitu) ja paikallisesti arvokas kaunis perinnebiotooppi, jolla on arvokasta monimuotoisuutta ja kulttuurihistoriallista merkitystä. Investoinnissa otettiin huomion esteettömyys, yhdenvertaisuus, osallisuus, alueen kestävä käyttö, maisema, monimuotoisuus sekä luonnon- ja ympäristöntila.

Plate Syntiniemi investointihanke on Suomen ensimmäinen Maaseuturahoitteinen yleishyödyllinen ilmasto- ja ympäristö hanke luonnon monimuotoisuuden hoitamiseksi. Investointi hankkeen aikana muodostui uudenlaista yhteistyötä kunta-, seurakunta-, luonnonvara – alan tutkimus- ja koulutusorganisaation, ympäristöviranomaisten, järjestötoimijoiden ja sosiaalialan välille. Luontovirkistysalueen suunnittelu- ja toteutusmalli toimii esimerkkinä kaikille muille Suomen kunnille.

Syntiniemen luontovirkistysalue suunniteltiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Kainuun Ely-keskuksen ympäristöviranomaisten kanssa ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Luonnonvarakeskuksen Plate Luonto hanke osti Syntiniemen maisemasuunnitelman ja kustannusarvion Ramboll Finland Oy:lta, jolta Sotkamon kunta osti yleis-, rakenne ja työsuunnitelman. Esteettömyysasiantuntija Jarmo Jokinen Consulting tarkasti rakenteet, teki esteettömyyskartoituksen ja oli mukana esteettömyyskatselmuksen laatimisessa. Syntiniemen Salmela saunan historiikin kirjoitti Kari Tervo, yhteistyössä Jouni Piiraisen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Suunnittelemassa mukana ovat olleet hallinnon toimialan maatalous- ja työllisyyspalvelut sekä edustajia sivistyksen toimialalta. Suunnitteluun ovat osallistuneet myös vanhus- ja vammaisneuvoston ja kunnan hyvinvointijaoston jäsenet. Kamk tuo osaamista investointihankkeen suunnittelussa kuntalaisten osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Luke tuo osaamista Syntinimen maiseman säilyttämiseen, luonnon suojelemiseen ja perinnebiotoopin hoitamiseen; niityn ennallistamiseen ja Syntiniemen esteettömän luontoreitin suunnitteluun.

Virkistysalueen rakentamisesta vastasi ympäristö ja tekninen toimiala; kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen, tiesuunnittelu, puistotoimi, kaavoitustoimiala-, mittaus ja paikkatietopalvelut. Syntiniemen pääurakoitsija kilpailutettiin ja toteuttajaksi paikallinen valittiin M.J Moilanen Oy. Vumos Green Oy toteutti puisen reitin rakenteet. 

Sotkamon kirkonkylän Kyläyhdistys aloitti Syntinimen investointi – hankkeen yksityisrahaosuuteen talkootöillä raivaamalla Syntiniemen maiseman toukokuussa. Raivaamistyössä tehtiin yhteistyötä kunnan, Luken ja Heinämäen luomutilan kanssa.

Sotkamon kunnalle on myönnetty Maaseuturahastolta tukea 109 200,00 euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 195 000 euroa ja sitä ovat rahoittamassa Sotkamon kunta, Sotkamon seurakunta, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa, Sotkamon kirkonkylän kyläyhdistys ja Luonnonvarakeskus.

Lue tarkemmin Syntiniemen historiasta (pdf)